Avaudutaanpa taas hieman. Töissä menee melkein vanhaa rataa. Toimisto tosin vaihtui taas ja nyt työskentelen kämpästä lähimpänä olevassa officessa. Hyvä puoli tässä on se, että edestakaiset bussimatkat ovat taaksejäänyttä elämää. Huono puoli onkin sitten se, että uudesta toimistosta ei löydy Natalian tai Fifin veroista työkaveria. No, onneksi väki on muuten ihan mukavaa. Lisäksi työmäärä on lisääntynyt jonkin verran ja enää ei paljon tarvitse englantia hablata asiakkaiden kanssa. Omasta ja asiakkaiden tyhmyydestä on jo tullut niin arkipäiväistä etten edes muista mitään ihmeempiä tapahtumia, vaikka joka päivä sattuu jotain pikkuista. No eräänä päivänä tuli asiakas ihmettelemään kun pankkikortti ei toimi automaatissa, kun "eikös tänään ole kuudes päivä". Pankkikortissa luki että se erääntyy 06/08 eli kuluvan vuoden kesäkuussa. Semmosen olen huomannut, että enää en tee virheitä sen takia, että luulen tietäväni mitä asiakas haluaa, vaan nyt tiedän jos en tiedä... kaipa sekin on edistystä.

Edellisenä viikonloppuna tuli poikettua pikimmiten Alteassa ihmettelemässä toisen pikkukaupungin hiljaista elämää. Ihan hieno kylä kyllä, mutta eipä sielläkään kauheasti tekemistä ole. Saman viikonlopun lauantaina pitikin sitten lähteä Mauricion kanssa radalle, kun se oli herran viimeinen viikonloppu täällä ennen kotiinpaluuta. Ilmeisesti mitään ihmeellistä ei tapahtunut kun ei ole mieleenkään mitään erikoista jäänyt. No yhdeltä paikalliselta neidolta sain ehkä hienoimman vastauksen kun pienen jutustelun jälkeen ehdotin sunnuntaikahveita keskustassa: "En tiedä". Oli niin tyly vastaus etten keksinyt muuta sanottavaa, kun että ilmottele sitten kun tiedät ja lähdin menemään.

Muutoin viikkoa vietettiinkin aika ahneesti rannalla. Rantaelämän määrästä kertonee jotain se, että tänä kesänä on tullut luettua neljä Paulo Coelhon kirjaa. Ovat muuten ihan hyviä. Tiistaina käytiin vielä vähän tapaksilla ja parilla kaljalla, kun Mauri lähti keskiviikkoiltana Alicanteen. Oli muuten herralla vähän ongelmia romanialaisten vuokraisäntien kanssa. Koittivat nyhtää vedestä ja sähköstä yhteensä semmosen 180 euroa. Noheva kaveri kuitenkin otti firmoista oikeat määrät selville. Oikea summa olisi ollut yhteensä noin neljän kympin luokkaa. Tilanteen ratkaisuna oli sitten poistua paikalta maksamatta senttiäkään isäntäväen ollessa kaupungilla. Mun mielestä aivan oikea ratkaisu noin törkeän kusetusyrityksen päätteeksi.

Viime viikonloppuna tulikin sitten vieraita Suomesta. Isukki, Sami ja Niina tulivat perjantai-iltana tänne ja viikonloppu vietettiin huoneistohotellissa. Onnistuin jopa hankkimaan itselleni flunssan kun tuli otettua ilmastoinnista kaikki irti. Viikonlopun aikana katseltiin vähän tätä kylää, syötiin hyvin ja poikettiin Cartagenassa katselemassa nähtävyyksiä. Kaikenkaikkiaan ihan tervetullutta vaihtelua tähän jo vähän arkiseksi muuttuneeseen oleiluun täällä. Eli kiitoksia vaan vieraille!

Pari viikkoa olis vielä lusittavana ennen kotiinpaluuta. Perjantaina on vapaapäivä eli edessä on pitkä viikonloppu ja ainakaan toistaiseksi ei ole mitään suunnitelmia. Eiköhän se aika tästä kulu, että pääsee pääkaupunkiseudun janppojen kanssa laivalle rellestämään. Olettaen siis, että selviän tukholmassa ajoissa laivaan.

Tällä kertaa ei taas muuta, kuin pari kuvaa kuluneista päivistä. Huomatkaa hieno bemariparkki. Tyylikkäästi neljään ruutuun. Valitettavasti parkkeerauksen täydellistävät invapaikat olivat lähempänä respan ovea. Myös sähköjohtojen vetämisestä voitaisiin Suomessa ottaa vähän mallia...