Vähän taas uutisia koulun puolelta. Viime perjantaina oli vimonen espanjan tentti. Homman nimi oli semmonen, että meille annettiin etukäteen teksti luettavaksi (aivan p.....leen mielenkiintonen tarina rauhallisesta leirintäalueesta, jonka rikas el Duque haluaa ostaa ja muuttaa lomahelvetiksi), ja siitä sitten piti vääntää ”kriittinen yhteenveto.” Eka kertaa oli espanjan tunnilla todella hauskaa kun portugalilaiset alko vinkumaan, että ne ei o lukenu sitä tekstiä. No loppujen lopuksi mie olin sitten ainoa, joka tuon tentin teki viime perjantaina (15/20 pistettä) ja muut jatkaa sitten vielä tällä viikolla.

Hehhee... saas nähdä tuleeko kämppiksen kanssa vielä totinen sanominen. Se on justiinsa oppinu soittamaan kitaralla kaikkien vonkaubiisien kuninkaan elikkäs Eric Claptonin Tears in Heavenin. Jostain syystä se ei aina ole hirveen innoissaan, kun mie popittelen Eläkeläisten versiota ko. kipaleesta. Eihän se sanoja ymmärrä, mutta kun ehkä maailman surullisimmasta biisistä tehdään melko letkeä humppaversio niin ei siinä sanoja tarvita, että sanoma menee perille :D

Korkeampaakin kulttuuria on taas ehditty harrastamaan: Lauantaina lähdettiin Olatzin kanssa iltapäiväkävelylle määräämättömään päätepisteeseen. Lopulta päädyttiin yhteen kaupungin puistoista Fundaςão de Serralves ja siellä sijaitseva nykytaiteen museo. Museon näyttelyt olivat sanalla sanoen mielenkiintoisia ja todella pistivät katselijan miettimään... lähinnä sitä, että mikä on taidetta. Itse päädyin sellaiseen tulokseen, että taiteen ja töherryksen ero on siinä, että taidetta säilytetään museossa ja joku on valmis maksamaan siitä. Esimerkiksi kolme harmaata viivaa paperilla ei meikäläiselle edusta juuri mitään, mutta kai siitä sitten joku tykkää. Ja itsekin maksoin 2,5€ prkl.

Fundacão de Serralves

Taidetta ja taiteentuntija parhaasta päästä

Pojat kun kävivät kylässä niin Henningin piti jättää dödöpurkki tänne, kiitos lentoturvallisuusmikälie määräysten. No eihän me mitään AXEa deodoranttina käytetä, mutta torakantapossa se on ihan ok ainetta. Sunnuntaina mentiin tapaamaan Lilianaa (portugalin ope Covilhãsta) keskustaan ja kun siltä reisulta palattiin niin eteiskäytävässä temmelsi ihka oikea torakka. No alettiin siinä sitten Nicon kanssa miettimään, että kohta tarvitaan jotain myrkkyä näitä veitikoita varten. Sitten mie muistin Henningin jättämän AXEn ja kohtapa torakanpirulainen olikin menettänyt ainokaisensa.

AXE 24-7, kaataa kotona ja ravintolassa

En tiedä oonko mie ainoa, joka on pelannut korttinsa oikein vai todella väärin. Mulla on jäljellä yksi tentti, enkä aio moisesta kovin paljoa stressiä kantaa. Muu jengi viettää päiviään kirjojen vieressä kotona ja koulussa. Mie taidan alkaa viettämään aikaani biitsillä. 

Kotiinpaluusuunnitelmatkin alkavat pikkuhiljaa selvitä: tämänhetkinen idea on lentää 28.6. Barcelonaan viettämään Olavin kanssa lyhyttä, mutta intensiivistä, lomaa. Siitä sitten 2.7. aamulla aikaisin Helsinkiin ja kotiin saunaan Pistäkäähän lihapullat valmiiksi...

Vamos para a minha casa para ler poemas do Pablo Neruda


Älä jätä huomiselle, mitä voit tehdä tänään. Kuulostaa vielä hauskemmalta portugaliksi. (+nettiosoite: "www.itsemurhatilattu.com")